Mystiikka on saavutettavissa oleva tila, jossa ihminen saavuttaa perimmäisen tietoisuuden, fyysisen ja psyykkisen ekstaasin tilan ja perimmäisen oivaltamisen voiman.
Tämä käsite on ollut keskeinen lukemattomissa kulttuureissa, ja sillä on edelleen merkitystä erilaisissa uskonnollisissa ja ei-uskonnollisissa perinteissä.
Laajamittainen ymmärrys: Mystiikka tarjoaa väylän puhtaan tietoisuuden kokemiseen ja syvempään yhteyteen perimmäisen todellisuuden kanssa eri uskonnollisissa ja mystisissä perinteissä.
Tavallisen kokemuksen tuolla puolen: Mystisiin käytäntöihin osallistuminen ylittää tavanomaisen aistihavainnon ja tarjoaa oivalluksia hengellisistä totuuksista ei-tavallisten tajunnantilojen kautta.
Universaali soveltaminen: Mystiikka ei rajoitu mihinkään yksittäiseen uskonnolliseen traditioon, vaan se on universaali pyrkimys välittömään yhteyteen jumalallisen tai olemassaolon syvän todellisuuden kanssa.
Historiallinen ja kulttuurinen syvyys: Mystiikka, jonka juuret ovat muinaisissa käytännöissä, käsittää laajan valikoiman erilaisia henkisten kokemusten perinteitä luontomystiikasta uskonnollisten kokemusten monimutkaisiin rituaaleihin.
Mystiikka on termi, jota käytetään yleisesti kuvaamaan muuttunutta tajunnantilaa tai ekstaasin tilaa. Nämä koetut puhtaan tietoisuuden tilat voidaan liittää Jumalaan tai johonkin korkeampaan olentoon, mutta se ei ole tämän käsitteen edellytys.
Vaikka mystiikalle on monia määritelmiä kulttuurista ja uskonnosta riippuen, ne kaikki yhdistävät sen yleisesti poikkeuksellisiin kokemuksiin ja mielentiloihin, jotka usein ylittävät kaiken fyysisen tietoisuuden tai kokemuksen.
Mystiikkaa pidetään usein uskonnollisena, mutta on tärkeää huomata, että monien kulttuurien, kuten ei-kristillisten uskontojen ja kulttuurien, tiedetään hyödyntävän erityisiä käytäntöjä mystisten kokemusten saavuttamiseksi.
Henkilökohtainen transformaatio ilmiömaailman ja absoluuttisen todellisuuden kautta on mahdollista uskonnollisista ja hengellisistä uskomuksista riippumatta.
Mystiikka on uskonnollisten tai mystisten kokemusten harjoittamista, joiden tarkoituksena on saavuttaa erilaisia tietoisuuden tiloja, ja se liittyy moniin ideologioihin, myytteihin, legendoihin ja magiaan.
Mystinen teologia on käsite, joka liittyy intuition tai oivalluksen kautta saavutettavissa olevaan suoraan tietoon korkeammista voimista, henkisestä totuudesta tai perimmäisestä todellisuudesta.
Vaikka mystiikkaa voidaan pitää kryptisenä tai irrationaalisena uskonnollisen kokemuksen ja hengellisen perinteen ulkopuolella, monet muut kulttuurit käyttävät tätä fenomenologista piirrettä muulla kuin uskonnollisella tavalla.
Monet uskovat, että mystiikka on vain modernin ajan ja kahdennenkymmenennen vuosisadan aikakautta. Todellisuudessa tämä psykologinen ilmiö on kuitenkin ollut läsnä vuosisatojen ajan monissa erilaisissa ei-uskonnollisissa ja uskonnollisissa perinteissä.
Historialliset todisteet osoittavat, että mystiikka juontaa juurensa kreikkalaisiin, jotka käyttivät termiä mystiikka merkitsemään kulttuuriin tai uskontoon vihkimistä. Englanninkielinen termi mystic on peräisin verbistä "myelin", joka tarkoittaa henkilöä, joka pitää salaisuuden.
Mystiset kokemukset ovat ei-aistimellisia ja antavat kohteelle mahdollisuuden tietää todellisuuden tai olosuhteet, jotka hän tulee havaitsemaan. Niitä kuvataan usein puhtaan tietoisuuden tilaksi ja perimmäisen todellisuuden kokemukseksi, jossa on suora oivallus maailman jumalallisesta olemuksesta ja korkeammasta voimasta.
Mystiikkaa ei kuitenkaan voida aiheuttaa vain erilaisten käytäntöjen, kuten uskonnollisten käytäntöjen, kuten mantrojen, toistojen, meditaation ja psykedeelisten huumeiden avulla, vaan se voi olla spontaania.
Mystiset perinteet varoittavat omistautumisesta mystisille kokemuksille ja tarjoavat suojaavan kehyksen mystisille kokemuksille.
Noeettinen laatu on voimakas tunne oivalluksen saamisesta tai perimmäisen todellisuuden kohtaamisesta. Mystikot ilmaisevat, että heidän mystiset kokemuksensa paljastavat totuuden syvyydet.
Noeettinen tai älyllinen laatu viittaa mystikon tai harjoittajan saamiin kokemuksiin ja tietoihin. Mystiset kokemukset voivat olla sekä introvertteja että ekstrovertteja.
Sanattomuus on termi, jota käytetään määrittelemään kokemusta, tilannetta, tajunnan tilaa tai tunnetta, jota ei voida kuvata ymmärrettävällä kielellä.
Tämä termi liitetään usein mystisiin kokemuksiin perimmäisestä todellisuudesta, sillä ne ovat usein vain tajunnantiloja, joita ei voi kuvata kukaan, joka ei ole vielä kokenut mitään vastaavaa.
Monet kuvaavat sanattomuutta täydellisen varmuuden tunteena, joka on yleinen tunne mystisten kokemusten aikana.
Jotkut uskovat, että kun mystikot puhuvat sanoinkuvaamattomuudesta, he viittaavat vain siihen, kuinka vaikeaa on kuvata kirjaimellisesti perimmäistä todellisuutta pikemminkin kuin metaforien, symbolien tai analogioiden avulla.
Filosofit uskovat, että sanoinkuvaamattomuuden korostaminen kuvaa yritystä liittää mystiikka irrationaaliseen ja sulkea se näin pois järkevämmistä inhimillisistä pyrkimyksistä.
Paradoksaalisuus viittaa siihen, mikä on yllättävää tai odottamatonta, joskus jopa ristiriitaista. Mystisiin kokemuksiin liittyy tavallisuudesta poikkeavaa ja outoa, joten paradoksaalisuus on yleistä mystiikassa.
Paradoksi esiintyy harvemmin verrattuna muihin mystisiin kokemuksiin ja ajatusjärjestelmiin. Psyykkinen toiminta saattaa lakata, kun mystikot yrittävät kuvata sitä, mitä ei pohjimmiltaan voi kuvata.
Mystisiä kokemuksia esiintyy, kun ihminen saavuttaa ajatuksen ja ajattelemattomuuden ylittävän mielentilan, tilan, jossa yksilö on kosketuksissa perimmäiseen todellisuuteen Yksilöt eivät voi projisoida käsityksiään todellisuuteen.
Mystikot haluavat vakuuttaa, että heidän kokemuksensa oli jotain luonnonmystiikkaa tai aidosti mystistä, jota paradoksaalisuus muistuttaa. Silti heidän on käytettävä ilmiöille tai todellisuuksille suunniteltua kieltä. Paradoksaalisuus, jossa vakuutetaan jotakin ja sitten kielletään se, ei ole irrationaalista.
Shamanismi on ehkä yksi vanhimmista nykyisin tunnetuista mystiikan muodoista. Shamanismia on jopa mukautettu länsimaisiin kulttuureihin, jolloin on otettu käyttöön termi "neopaganismi"; uudempi new ageen liittyvä harjoitusmuoto, jolla ei ole yhteyksiä perinteisiin shamaaniyhteisöihin.
Shamanismin muinaisen uskonnon keskiössä on shamaani, jonka sanotaan olevan ekstaattinen hahmo, joka kykenee parantamaan sairaita ja kommunikoimaan henkimaailman kanssa. Tämä yhteys henkimaailmaan on erityinen esimerkki mystisestä kokemuksesta.
Shamanismin mystiikkaa on määritelty eri tavoin heidän kokemustensa kautta. Heidän sanotaan siirtyvän transsiin tai muuttuneeseen tajunnantilaan rituaalien aikana harjoittaakseen parantamista.
Tätä voidaan kuvata uskonnollisiksi ekstaaseiksi. He saattavat kutsua hengen kehoonsa ja puhua muille shamaanin suun kautta.
Eleusinialaiset mysteerit olivat jumalatarten Demeterin ja Persefonen kulttiin kuuluvia vuotuisia vihkimisseremonioita, joita pidettiin Ateenan lähellä antiikin Kreikassa. Nämä mysteeriuskonnot alkoivat noin 1600 eaa. mykeneläisellä kaudella.
Buddhalaisuudessa ja joissakin hindulaisuuden käytännöissä mystikko yhdistyy mihin tahansa jumalallisen osan kanssa. Islamissa, juutalaisuudessa ja kristillisessä teologiassa mystikot ovat yhteydessä jumalalliseen, mutta pysyvät erillään.
Uskonnollisesta mystiikasta kiinnostuneet ja siihen panostavat ihmistyypit voidaan jakaa kahteen laajaan kategoriaan; apofaattisiin ja katafaattisiin.
Niitä, joiden uskonnollisen ideologian mukaan mystistä kokemusta ei voi kuvata sanoin, kutsutaan apofaattisiksi. Niitä, jotka uskovat, että mystisiä kokemuksia voidaan ja pitää kuvata, kutsutaan katafaattisiksi mystikoiksi.
Kristinuskossa mystiikka on yhteyttä tai hengellistä yhteyttä Jumalan tai Pyhän Hengen kanssa. Kontemplatiivista rukousta hyödynnetään käytännön ykseyden luomiseen Jumalan kanssa, mikä on seurausta valvomisesta.
Sufismi on islamin haara, jossa harjoittajat pyrkivät yhteyteen jumalallisen kanssa kääntymällä pois kaikesta muusta paitsi Jumalasta rajoittamalla ruokaa, unta ja keskustelua muiden ihmisten kanssa. Sufien käytäntöihin kuuluu muraqaba eli meditaatio.
Dhikr on käytäntö, joka koostuu hengitys- ja lauluharjoituksista Jumalan muistamiseksi. Muita islamilaisen mystiikan käytäntöjä ovat muun muassa vieraileminen sufipyhimysten pyhissä paikoissa ja Sama, joka on musiikin ja tanssin muoto.
Juutalainen kabbalismi on kokemusta sefirotista eli Jumalan aspekteista, joka tarjoaa oivalluksia jumalallisesta.
Se on joukko mystisiä opetuksia, jotka selittävät loputtoman ja salaperäisen Ein Sofin ja kuolevaisen ja rajallisen maailmankaikkeuden välistä suhdetta. Opetukset selittävät heprealaisen Raamatun ja perinteisen rabbiinisen kirjallisuuden merkitystä.
Juutalaisessa mystiikassa on kolme pääulottuvuutta, joilla on erilaiset tavoitteet täydellisen mystisen kokemuksen saavuttamiseksi.
Ensinnäkin tutkiva ulottuvuus käsittelee maailmankaikkeuden kätketyn todellisuuden etsimistä sen alkuperän ja organisaation ymmärtämiseksi. Kokemuksellinen ulottuvuus on aitoa pyrkimystä suoraan, mystiseen kokemukseen jumaluuden kanssa.
Lopuksi käytännön ulottuvuus on osallistumista rituaaleihin, joilla pyritään saamaan ja käyttämään voimaa muutoksen aikaansaamiseksi maailmassa.
Juutalainen kabbala on tämän kulttuurin versio mystiikasta tai okkulttisesta tiedosta. Useimpien uskontojen tavoin kabbala on ykseyden kokemus perimmäisestä todellisuudesta ja mystisestä tietoisuudesta.
Kabbala pyrkii ymmärtämään jumalallisten maailmojen rakennetta ja prosesseja. Se on osa juutalaista perinnettä, joka käsittelee Jumalan olemusta pyhässä tekstissä tai kokemuksessa. Se on juutalaisessa uskossa saavutettavissa olevaa suurinta läheisyyttä Jumalan kanssa.
Hindulaisuus on uskonnollinen järjestys, jota seuraajat noudattavat ja joka tavallisesti näkyy intialaisissa kulttuureissa. Mystiikka on yleinen teema hindulaisuudessa.
Hindulaisuuden kannattajat toivovat itsen yhdistymistä johonkin itseä suurempaan, olipa kyseessä sitten universumia suurempi periaate tai korkeampi voimahahmo.
Hindujen mystisissä kokemuksissa on yleensä neljä yhteistä tekijää. Ensimmäinen on se, että mystiikka perustuu tässä yhteydessä kokemukseen, oivaltamisen tilaan, joka on sekä kuvattavissa että saavutettavissa. Hindulaiset opettavat muille, miten tällaisia kokemuksia voidaan saavuttaa.
Toinen yhteinen tekijä on se, että näillä kokemuksilla pyritään vapauttamaan yksilön sisäinen henki sisäisestä vankilastaan, olipa se sitten todellinen tai illuusiovankila.
Kolmanneksi tässä uskomusjärjestelmässä tunnustetaan, että on tärkeää hallita mieltä ja kehoa oivalluksen saavuttamiseksi ja viljellä mieltä ja kehoa, jotta se voi kanavoida sisältä tulevan energian oikein.
Lopuksi, hindulaisuuden mystiikan keskeinen periaate pyörii sen ympärillä, että tieto on olemista. Tieto symboloi täydellistä ymmärrystä, joka vastaa kaikkitietävyyden eli kaikkitietävän tilan päämäärää.
Mantrojen laulaminen, meditaatio ja rukous ovat kaikki esimerkkejä mystiikasta, jotka ovat yleisiä uskonnollisessa kokemuksessa ja muissa ei-uskonnollisissa käytännöissä.
Näihin tekoihin tai käyttäytymismalleihin ryhtyminen luo yksilölle kokemuksen, joka tuntee olevansa yhteydessä Jumalaan. Se myös kutsuu ihmisen muutokseen.
Monet uskonnot uskovat mystisiin ilmiöihin, kuten kristinusko, islam, hindulaisuus ja juutalaisuus. Niissä mystiikka painottaa hengellistä harmoniaa, yhteyttä ja uskonnon mysteereitä.
Jumala-mystiikka tarkoittaa hengen paluuta ikuiseen lähtökohtaansa. Se on itämaisen mystiikan yleinen muoto, mutta se on hallitsevampi länsimaisissa muodoissa.
Mystiikka | Määritelmä, historia, esimerkit ja faktat | Britannica
Mystiikka (Stanfordin filosofian tietosanakirja)
Mystiikan määritelmä ja merkitys - Merriam-Webster
Mystiikka - Määritelmä, merkitys ja synonyymit | Vocabulary.com
Mikä on mystiikka? Määritelmä ja esimerkkejä
Mitä on kabbala? | Reformijuutalaisuus
Intialainen filosofia, mystiikka ja kuusi koulukuntaa.
Tämän artikkelin sisältö on tarkoitettu ainoastaan informatiiviseen tarkoitukseen, eikä sen ole tarkoitus korvata ammattimaista lääketieteellistä neuvontaa, diagnoosia tai hoitoa. On aina suositeltavaa neuvotella pätevän terveydenhuollon tarjoajan kanssa, ennen kuin teet mitään terveyteen liittyviä muutoksia tai jos sinulla on kysymyksiä tai huolenaiheita terveydestäsi. Anahana ei ole vastuussa mistään virheistä, laiminlyönneistä tai seurauksista, joita saattaa aiheutua annettujen tietojen käytöstä.